Aloitussivu

Tervetuloa tutustumaan Kainuuseen ja kaikkeen siihen, mitä sillä on tarjottavanaan. On hienoa, että olet saapunut tälle sivustolle lukemaan artikkeleita ja tutustumaan Kainuuseen. Ehkä alue on sinulle jo ennestään tuttu ja saatat jopa matkailla siellä säännöllisesti. Toisaalta tämä sivusto antaa erinomaista tietoa myös heille, joille Kainuu ei ole vielä tuttu. Ehkä sivuston artikkelit innostavat suunnittelemaan ja varaamaan matkan Kainuuseen.

Kainuu sijaitsee Itä-Suomessa, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Kainuun maakuntakeskus ja samalla suurin kaupunki on Kajaani. Kainuusta löytyy myös toinen kaupunki, joka on Kuhmo. Kaikki muut Kainuuseen kuuluvista kuudesta paikkakunnasta ovat kyliä. Ne ovat Sotkamo, Ristijärvi, Paltamo, Hyrynsalmi, Suomussalmi ja Puolanka. Monille Kainuun tunnetuin kohde on Sotkamo. Se johtuu lähinnä Sotkamon vieressä sijaitsevasta Vuokatista, joka tunnetaan erityisesti talviurheilun keskuksena. Sotkamo-Vuokatista löytyykin todella paljon tekemistä, mutta niin löytyy myös muista Kainuun pitäjistä.

Kainuuta pidetään historiansa vuoksi Nälkämaana. Myös sen maakuntalaulu on Nälkämaan laulu. Tämä kantaa kuvan kurjasta seudusta, jolla on paljon köyhyyttä. Kainuu olikin sellainen sotien jälkeen. Se jouduttiin rakentamaan uudelleen aivan samaan tapaan kuin Suomi muutenkin. Tänä päivänä nälkämaa ei kuvaa Kainuuta ollenkaan, vaan alue on hyvin elinvoimainen ja pystyy tarjoamaan ihmisille paljon. Tämän sivuston artikkeleista voit lukea enemmän siitä, millaisia aktiviteetteja Kainuusta löytyy.

Kainuun parhaat nähtävyydet

Kajaani on siis Kainuun suurin kaupunki ja samalla myös ikään kuin Kainuun keskus. Kajaanista löytyvät esimerkiksi Kainuun parhaimmat ostosmahdollisuudet. Sen lisäksi Kajaani tarjoaa historian havinaa, sillä siellä voi tutustua esimerkiksi linnanraunioihin ja päästä näin tutustumaan Kajaanin historiaan. Sen lisäksi Kajaanissa voi nauttia kulttuurista niin musiikin kuin teatterin muodossa.

Kainuun toinen kaupunki Kuhmo on panostanut luontomatkailuun. Kuhmon ovatkin tehneet tunnetuksi karhujen tarkkailuun keskittyvät yön yli kestävät retket. Vierailijat pääsevät siis yöksi keskelle metsää tehtyyn majapaikkaan, josta on näkymät suoraan karhujen ruokailupaikalle. Karhujen lisäksi paikalla voi havaita niin susia, kettuja, haukkoja kuin vaikkapa ilveksenkin. Kyseessä on todellinen elämys kaikille luonnosta ja eläimistä pitäville. Tällaisia matkoja järjestetään ympäri vuoden, joten jokainen voi lähteä katselemaan karhuja haluamaansa aikaan.

Sotkamon ja Vuokatin seutu ovat urheilijoiden ja kuntoilijoiden suosimia paikkoja. Vuokatinrinteillä lasketellaan pitkä kausi ja Vuokatin hiihtoputkessa voi hiihtää ympäri vuoden. Sen lisäksi Sotkamosta ja Vuokatista löytyy mahdollisuuksia muun muassa kylpylässä käymiseen ja keilaamiseen. Laskettelupäivän jälkeen voikin siirtyä suoraan kylpylän kuumiin poreisiin nauttimaan ja rentoutumaan.

Hyrynsalmi voi olla monelle ennalta tuntematon paikka. Se ei olekaan kovin suuri pitäjä, mutta siellä järjestetään silti MM-kisat. Kyseessä ovat suopotkupallon MM-kisat, jotka keräävät paikalle yleisöä ja joukkueita niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta. Suopotkupallon lisäksi Hyrynsalmella on järjestetty myös cablewakeboardingin EM-kisat. Hyrynsalmen Ukkohallasta löytyy nimittäin Suomen pisin cablewakeboard-rata, jossa myös turistit voivat harjoitella lajia. Jos vieras pitää luonnossa liikkumisesta, Hyrynsalmen kohdalla on hyvä mainita UKK-reitti. Se tarjoaa upeita näköaloja ja metsässä rauhoittumista.

Jokainen meistä tuntee Suomen sotahistoriaa sen verran, että Raatteentien taistelut ovat muistissa. Nämä taistelut käytiin Suomussalmella. Sieltä löytyykin edelleen Raatteentien taisteluiden paikat, joissa voi käyskennellä juoksuhaudoissa tai kuunnella oppaan selostusta tapahtumista. Samalla Suomussalmella käydessään voi tutustua myös sotamuseoon, joka on sinällään jo vaikuttava kokemus. Suomussalmen kirkonkylälläkin muistetaan talvisodan henkeä ylläpitäneitä sotilaita. Siellä sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema Liekki, joka on talvisodan taisteluiden muistomerkki. Suomussalmella liekki siis palaa yhä, joten se on erinomainen paikka vierailla kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille.

Puolanka, Paltamo ja Ristijärvi ovat kaikki pieniä kyliä, joissa ei sinällään ole varsinaisia nähtävyyksiä. Sen sijaan näissäkin paikoissa voi tuntea luonnon läheisyyden monella tapaa. Esimerkiksi jokainen näistä kylistä, kuten kaikki muutkin Kainuun paikkakunnat, tarjoavat erinomaiset kalastusmahdollisuudet. Kalastusretkiä voi tehdä joko omatoimisesti tai oppaan johdolla. Kalavedet kannattaa valita sen mukaan, mitä kalastusvälinettä käyttää ja mitä kaloja pyytää.

Miten matkustaa Kainuuseen?

Kainuuseen pääsee matkustamaan monella eri tavalla. Oma auto takaa sen, että liikkumaan pääsee silloin, kun haluaa. Sen lisäksi omalla autolla voi myös vaihtaa paikkakunnasta toiseen helposti. Jos omaa autoa ei kuitenkaan ole käytettävissä tai matkan haluaa taittaa nopeammin, voi Helsingissä hypätä Kajaaniin suuntaavalle lennolle. Lentoaika on alle tunnin, joten Kainuun voi saavuttaa nopeasti.

Muita vaihtoehtoja ovat juna ja bussi, jotka molemmat pysähtyvät ainakin Kajaanissa. Kajaanissa matkaa eteenpäin voi jatkaa vaihtamalla bussia. Siten kaikki Kainuun paikkakunnat ovat helposti saavutettavissa. Jää siis jokaisen päätettäväksi, mikä on itselle mieluisin tapa matkustaa.

Majoittumismahdollisuudet Kainuussa

Kainuussa on monia eri tapoja majoittua reissunsa aikana. Suurien hotelliketjujen, kuten Sokos Hotelsien, hotelleja löytyy niin Vuokatista kuin Kajaanista. Sen lisäksi paikkakunnilla on pienempiä hotelleja. Jos hotellimajoitus ei sovi budjettiin, voi silloin valita majatalon, eli niin sanotun bed & breakfast -majoituksen. Toisaalta taas luonto- tai kalastusretkeilijä voi yöpyä teltassa luonnon helmassa. Mahdollisuuksia on siis joka lähtöön, joten jokainen voi valita itselleen sopivimman.

Kainuussa voi matkailla niin kulttuurinnälkään kuin luonnon ihmeitä ihastellen!

Kotimaanmatkailu on nyt kuuminta hottia! Matkalle voi lähteä vaikkapa perheen kanssa, mutta myös vaikkapa opintomatkalle tai luokkaretkelle. Opettajalle Kainuu saattaa olla yksi parhaista kohteista. Se sijaitsee keskellä Suomea, joten maan joka kolkasta sinne on suhteellisen lyhyt matka. Oppilaat ovat varmasti mielissään myös pakollisen bussimatkan pituudesta. Kainuussa voi löytää luokkaretkikohteita niin kulttuurinälkään kuin vaikkapa luontopoluille. Listaamme alle muutamia paikkoja, joihin opettaja voi ehdottomasti tuoda oppilaansa.

Kulttuuria kaikille!

Muinaismuistokohteet

Kainuussa on monia muinaismuistokohteita, joissa yhdistyy luontoseikkailu sekä muinaisen kulttuurin tunnelma. Muinaismuistokohteita löytyy sekä Kainuun suurimmasta kaupungista Kajaanista, mutta myös esimerkiksi Suomussalmelta, Sotkamosta, Kuhmosta, Paltamolta, Puolangalta ja Hyrynsalmelta. Esittelemme tässä muutaman muinaismuistokohteen:

1. Hokkilan kuppikivi – Sotkamo

Hokkilan kuppikivi on yksi niistä kohteista, joka kannattaa Sotkamossa käydessään katsastaa. Kuppikiveen tarjottiin ruokauhreja vielä 1800-luvulla sen kuppimaiseksi kaiverrettuun aukkoon. Hokkilan kuppikivi sijaitsee noin kuusi kilometriä Sotkamon kirkolta.

2. Suomussalmi: esihistoriallisia asuinpaikkoja

Suomussalmi on ehdottomasti yksi muinaispaikkojen aarreaitta. Monet kohteet, jotka luokkaretkeläisten kannattaa kiertää ovat ehdottomasti täällä.

Joenniemen esihistoriallinen asuinpaikka kannattaa ehdottomasti nähdä! Tämä esihistoriallinen asuinpaikka on nimensä mukaisesti niemi, jonka laaja suo erottaa mantereesta. Joenniemellä on tehty arkeologisia kaivauksia vuosina 1987 ja 1988, ja sieltä on löydetty monia muinaismuistoesineitä sekä pronssi- että rautakaudelta. Löytöihin kuuluu keramiikkaesineitä sekä kirveen valumuotin osa.

Kalmosärkkä on Suomussalmen kirkolta noin 40 kilometriä pohjoiseen sijaitseva tärkeä muinaismuistokohde, ja se on ehdottomasti yksi Kainuun kuuluisimpia. Arkeologisia kaivauksia on tehty vuosina 1958-1959 sekä 1992-1993, ja muinaisjäännöksiä on löydetty koko särkän alueelta. Tällä särkällä on asuttu koko esihistoriallisen ajan, ja niinpä sieltä voi löytää sekä merkkejä asutuksesta, pyyntikuopista ja haudoista. Myöskin talvisodan aikaisia kaivantoja on särkällä.

3. Hyrynsalmen muinaismuistokohteet

Hyrynsalmi on taas yksi Kainuun kunnista, jonka muinaismuistokohteet ovat runsaat. Luokkaretkellisille saa takuulla ihmeteltävää koko päiväksi.

Kivikautinen asuinpaikka Hautalahti on yksi Hyrynsalmen kuuluisimmista kohteista. Tällä paikalla oli asuttu pitkään ja nimipä joitakin arkeologisia löytöjä, joita ei ole muualla havaittu on löytynyt juuri täällä! Esimerkiksi kivikautisen vasarakirveen puolikas on löytynyt juuri Hautalahdelta.

Koppelonniemi ja Vonkka ovat yksi Kainuun vanhimpia asuinpaikkoja. Radiohiiliajoituksella on osoitettu, että Koppelonniemellä on asuttu noin 7200 eaa. ja Vonkassa myöskin noin 7000 eaa.

Sotahistorialliset kohteet

Usein koulussa talvisota sekä jatkosota ovat aiheita, jotka kuuluvat yleiseen opetussuunnitelmaan. Miksi ei siis käydä myöskin sotahistoriallisilla kohteilla Kainuun maakunnassa, jotta sotahistoriallinen tuntemus tulee entistä tutummaksi oppilaille?

Sotahistoriallisia kohteita sijaitsee pitkin Kainuuta. Hyrynsalmelta esimerkiksi löytyy vanha kohta, missä saksalaisten vuonna 1942 rakentama niin sanottu Kuolemanrata sijaitsi. Tämä rata rakennettiin vankityönä, mutta se purettiin heti sodan loputtua, ja radan materiaalit luovutettiin Neuvostoliitolle.

Kuhmossa taas sijaitsee useampi sotahistoriallinen kohde sekä Kuhmon talvisotamuseo, joka sijaitsee Kuhmon keskustassa. Toisen maailmansodan useampi taistelukohde sijaitsee myös Kuhmossa. Näitä ovat Saunajärven, Lammasperän ja Vetkon alueet.

Myös Suomussalmella sijaitsee useita sotahistoriallisia kohteita, mutta varmasti kaikkein mahtavin on Alvar Aallon vuonna 1959 suunnittelema pronssinen liekkipatsas. Patsas on vino ja noin yhdeksän metriä korkea. Se symboloi elämän raadollisuutta. Suomussalmella sijaitsee myös elokuvista ja kirjallisuudesta tuttu Raatteentie ja Raatteen vanha ja uusi vartioasema, jotka palvelivat vuosina 1923 ja sodan jälkeen.

Paikallismuseot sekä muut kulttuurikohteet

Suomessa ja niin myös Kainuussa sijaitsee monia paikallismuseoita, jotka kannattaa kiertää silloin, kun paikkakunnalle pääsee matkustamaan. Listaamme tähän alle muutamia kaikkein suosituimpia kohteita.

1. Kajaani

Kainuun paikallismuseo: Tämä Kajaanin Asemakadulla sijaitseva koko Kainuun paikallismuseo kertoo Kajaanin historiasta, ja saattaa olla yksi niistä paikoista, jossa kannattaa Kainuun reissun aikana käydä. Tästä museosta saa hyvän pohjatiedon Kainuun sekä Kajaanin historiaan.

Kajaanin rauniolinna: Kajaanin rauniolinna on yksi niistä kohteista, jotka ovat muodostuneet kaupungin tunnuksiksi. Tämä 1600-luvulla rakennettu linna pystytettiin valtakunnan itäisiin osiin. Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset piirittivät ja tuhosivat linnan räjäyttämällä. Linnan ja linnasaaren merkitys on kuitenkin jäänyt tärkeäksi kajaanilaisten kulkureittinä.

2. Sotkamo

Makasiinimuseo: Sotkamon kotiseutumuseo on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee kahdessa viljamakasiinissa, jotka on rakennettu 1700-luvulla. Näyttelyssä esitellään niin Sotkamon kulttuuriperintöä kuin alueelta löytyneitä muinaisesineitä.

Tervajärven museo: Tervajärven talomuseo on perinteisen talomuseon tyyssija. Siihen kuuluu kaksi pientä aittaa sekä perinteisesti sisustettu tupa kangaspuineen. Tervajärvelle saatiin tie vasta vuonna 1958, mikä teki sen, että jotkin vaikutteet saatiin Tervajärvelle hieman jälkijunassa muusta Suomesta.

Entinen nimismiehen talo Aatos: Tämä vanha talo on rakennettu vuonna 1924. 1940-luvulla se siirtyi pappilan käyttöön ja myöhemmin kunnalle. Nykyään rakennus toimii kansalaisopiston kulttuuritoimen tiloina.

Naapurivaaran tanssilava: Lavan historia ulottuu jopa 1800-luvulle, ja se on vielä aktiivisesti käytössä! Varsinkin vanhempien oppilaiden kanssa on ehkä mahdollista päästä viettämään iltaa tanssilavan loisteessa. Vanhat rakennukset on tosin purettu jo pois, ja niinpä tanssilavan ja lavan lähistöllä sijaitsevan kahvilan rakennusvuosi ulottuu vain 1950-luvulle.

3. Ristijärvi

Suojeluskunta- ja lottanäyttely: Talvisodan aikaisia näyttelyitä löytyy Kainuusta paljon ja myös Ristijärveltä löytyy yksi niistä. Lottanäyttely on kuitenkin omaa laatuaan ja niitä saa Suomesta vielä hieman hakea. Suojeluskunta- ja lottanäyttely sijaitsee Ristijärven vanhimmassa koulurakennuksessa. Kansakoulu on muutenkin näkemisen arvoinen, sillä sen sisältä löytyy myös perinteinen 1950-luvulle entisöity koululuokka.

Karppalan tila ja mylly: Karppalan tila ja mylly sijaitsee kosken varrella, ja niinpä se on luonto- ja ulkoilukohteenakin erinomainen. Tämä tila sijaitsee noin 15 kilometriä Ristijärven keskustasta. Kaksi tilaa muodostavat peilikuvamaiset pihapiirit ja niiden ympäristöstä löytyy monia vanhoja rakennuksia tutkittavaksi ja ihailtavaksi.

4. Kuhmo

Tuupalan museo: Tämä talomuseo kertoo keskiluokkaisen kuhmolaisen perheen elämästä 1800-luvulla. Kauniisti tapetoidut seinät ja antiikkiset huonekalut saavat kenet tahansa ihastelemaan. Talossa on toiminut 1800- sekä 1900-lukujen vaihteessa myöskin kestikievari, apteekki ja kauppa.

Juminkeko: Juminkeon kulttuurikeskuksen tehtäviin kuuluu Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen ja turvaaminen. Se tekee kansainvälistä kulttuurivaihtoa Venäjän puoleisen Karjalan tasavallan välillä ja toimintaan kuuluu erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen niin Suomessa kuin Venäjän puoleisessa Karjalassa.

Kainuun historia: kivikaudelta jatkosotaan

Pohjois-Suomessa sijaitseva Kainuun maakunta houkuttelee matkailijoita puoleensa kauniin luontonsa ja itäsuomalaisen kulttuurinsa ansiosta. Samalla Kainuu on historiallisesti mielenkiintoinen kohde, sillä ensimmäisten esihistoriallisten löydösten juuret yltävät jopa 8000-7800 eaa., jolloin maailmassa vallitsi kivikausi.

Kainuun alkuaskeleet

Arkeologisten löytöjen perusteella voimme tänä päivänä sanoa, että esi-isiämme asui Kainuun alueella jo kivikauden aikaan. Löytöjen perusteella vaikuttaisi siltä, että Kainuun alueelle alkoi saapua pitempiaikaisia asukkaita noin 800-luvulta lähtien, ja 1100-luvulta lähtien alueella liikkui norjalaisia sekä vienan- ja laatokankarjalaisia. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Kainuun alue siirtyi Novgorodin tasavallan valtaan.

1500-luvulle tultaessa Kainuun ensimmäisinä asukkaina pidetyt lappalaiset siirtyivät kauemmas pohjoiseen todennäköisesti Pohjanmaan rannikolta saapuvien talonpoikien voimistuneen eräkalastuksen seurauksena. Tämä maanviljelijäväestö vastasi myös Kainuun hiljalleen alkaneesta asutuksen kasvusta, jota vauhditti Ruotsin suunnitelmat liittää Suomen itärajan puoleiset erämaat Ruotsin vallan alaiseksi.

Myöhemmin tehdyt hävitysretket sekä Venäjän että Ruotsin puolesta autioittivat kuitenkin alueen uudelleen, jonka jälkeen asutus aloitettiin alusta. Tuolloin maakuntaan alkoi kuitenkin saapua savolaisten lisäksi väkeä myös Pohjois-Karjalasta. Vuoden 1595 Täyssinän rauhassa Kainuusta tuli osa Ruotsi-Suomea.

1600-luvun kehitystä, rauhaa ja nälkävuosia

Kun Kainuun asutus alkoi vakiintua, asukkaat alkoivat järjestäytyä sekä hallinnollisesti että seurakunnallisesti. 1550-luvulle tultaessa Kainuusta löytyivät jo omat hallinto- ja kirkkopitäjät.
Vuosina 1604–1619 alueelle rakennettiin osana Ruotsin kuningas Kaarle IX:n laajentumispolitiikkaa myös Kajaanin linnana tunnettu linnoitus.

1600-luvun puoliväliin tultaessa tuolloisesta Kainuusta tuli osa laajaa Kajaanin vapaaherrakuntaa, jota johti Pietari Brahe. Vuonna 1651 Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin, josta tuli samalla vapaaherrakunnan hallinnollinen keskus. 1600-luvun puolivälissä myös pitäjän sisäinen jakaantuminen pienemmiksi kunniksi ja seurakunniksi alkoi.

Rajarauha-sopimukset tekivät 1600-luvun elämästä Kainuussa rauhaisaa, ja tämän kauden tiedetään olleen Kainuun alueella todellista edistyksen aikaa. Kasvanutta kehitystä ja väkilukua saapuivat kuitenkin ravistelemaan 1690-luvun Suuret katovuodet, jolloin jopa 43 prosenttia alueen väestöstä arvioidaan kuolleen nälkään ja sairauksiin.

Ruotsin valtakauden loppu

Isovihan aikaan venäläisarmeija eteni nopeasti läpi Suomen ja tunkeutui vuonna 1712 Kajaaniin saakka. Ruotsin kruunu ei pystynyt enää puolustamaan Suomea ja esimerkiksi Kajaanissa vain kourallinen kainuulaisia joutui puolustautumaan monituhatpäistä venäläisarmeijaa vastaan aina antautumiseensa saakka tammikuussa 1716. Ennen sodan päättymistä ja Uudenkaupungin rauhaa venäläisarmeija olikin ehtinyt ryöstänyt ja tuhota lähes koko Kainuun.

Kainuun alueen onnistui kuitenkin toipua sodan tuhoista ja alueen väkiluku alkoi taas kasvaa. Pääelinkeinoina toimivat tuolloin kaskiviljely, jonka rinnalle kasvoi 1700-luvun aikana myös tervanpoltto. Vuonna 1775 Kainuusta tuli koko Oulun läänin keskus ja maaherrakaupunki. Hallinnollisesti näkökulmasta katsottuna Kainuu oli jakaantunut Kajaanin kaupungin lisäksi Sotkamon ja Paltamon pitäjiin, josta viimeksi mainitun pitäjän pohjoisosa erotettiin kirkollisten erimielisyyksien takia vuonna 1786 Hyrynsalmen kirkkoherrakunnaksi.

Kainuu 1800-luvulta talvi- ja jatkosotaan

Kun Suomesta tuli vuonna 1809 osa Venäjän keisarikuntaa, Kajaanin alueella sijaitseva itäraja rauhoittui lähes vuosisadan ajaksi. Myös tuolloinen keisari Aleksanteri I vieraili Kainuussa, jonka seurauksena alueelle rakennettiin uusi tieyhteys Iisalmeen saakka.

1800-luvulle tultaessa Kainuun väkiluku kasvoi voimakkaasti siitä huolimatta, että 1830-1860-lukujen katovuodet aluetta hieman ravistelivat. Vuonna 1865 tehty kihlakunnan kuntajako perusti Paltamon, Sotkamon ja Hyrynsalmen kuntien rinnalle Kuhmon, Säräisniemen (nyk. Vaala), Suomussalmen, Puolangan, Ristijärven ja Vuolijoen kunnat.

Vielä 1800-luvun lopulla tervanpoltto työllisti monia kainuulaisia, mutta 1910-luvulle tultaessa tervanpoltto alkoi kuitenkin taantua puutavaran kasvavan kysynnän takia. 1800-luvun lopussa Suomessa alkanut teollistumiskausi näkyi vahvasti myös Kainuussa.

Ensimmäisen maailmansodan aikana elettiin muutoksen aikoja myös Kainuussa. Vaikka Kainuu jäi Suomen sisällissodan aikaan kauas valkoisten ja punaisten rintamalinjasta, alueelta lähetettiin rykmentti taistelemaan valkoisten rinnalle. Tähän rykmenttiin liittyi myös tuolloin Kajaanin yhteiskoulussa opiskellut Urho Kekkonen, josta tuli myöhemmin myös Suomen presidentti.

Talvisodan aikana Kainuun alueella käytiin lukuisia merkittäviä taisteluja, näistä tunnetuimmat lienevät vuonna 1940 käydyt Raatteentien ja Kuhmon taistelut, joissa raskaasti varustettu ylivoimainen puna-armeija onnistuttiin motittamaan. Jatkosodan aikaan suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliittoa kohti sekä Kuhmosta käsin että yhdessä saksalaisten kanssa Suomussalmelta käsin.

Kalastusreissulle Kainuuseen

Kainuu on oiva paikka lähteä kalastusreissulle, sillä se on käytännössä katsoen vesistöjen ympäröimä. Suuri Oulujärvi kulkee Kajaanin ympärillä ja Sapsojärvi on näkyvä osa Sotkamon kaupunkikuvaa. Kalastusreissulle voi lähteä omatoimisesti tai vaihtoehtoisesti kalastusreissu hoituu oppaan johdolla. Kaikki tämä riippuu siitä, miten paljon kalastamisesta on kokemusta ja millaisia elämyksiä kalastusreissulta haluaa. Esimerkiksi koskikalastus on hyvä aloittaa oppaan avulla, jos sellaisesta ei ole itsellä kokemusta.

Aina kalastuksesta puhuttaessa on syytä selvittää, tarvitaanko alueella kalastuslupaa. Jos sellainen tarvitaan, se tulee hankkia ennen kalastusreissua. Kalastuslupa voidaan kysyä kaikilta alueella kalastavilta. Jos sellaista ei löydy, joutuu ilman lupaa kalastamisesta maksamaan sakkoa. Kaikki kalastusluvat voi ostaa nykyään netistä. Ne ovat voimassa tietyn ajan, joten voimassaoloaikaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Valitse itsellesi mieluisin paikkakunta

Jokaisella Kainuusta löytyvällä paikkakunnalla voi harrastaa kalastusta. Jää reissaajan itsensä päätettäväksi, mille paikkakunnalle haluaa suunnata. Toisaalta taas on mahdollista tehdä reissu, jossa vieraillaan useammallakin paikkakunnalla. Esimerkiksi Sotkamon Hoikanlampi on hyvä kohde aloittaa reissu. Koska lampi sijaitsee Maanselän Etapin läheisyydessä, voi kalastaja majoittua lähelle lampea. Hoikanlammesta voi saada saaliiksi niin ahventa kuin kirjolohta. Hoikanlammelle voi myös vuokrata veneitä, joten kalastaminen onnistuu helposti rannalta tai veneestä käsin. Sotkamon suunnalla ollessa kannattaa käydä tarkistamassa myös Josmasjoen vedet. Josmaskoski virtaa kovalla voimalla ja se on oikea perhokalastajan unelma. Josmasjoesta saadaan saaliiksi taimenta, joka on arvostettu saalis. Kalastajan tulee kuitenkin olla selvillä siitä, että Sotkamon vesissä taimenen alamitta on 50 cm. Sitä pienempää taimenta ei siis saa ottaa saaliiksi.

Sotkamon vieressä sijaitseva Kajaani on myös oivallinen kalastuspaikka. Kajaaninjoki tarjoaa hyviä kalastuspaikkoja niin ala- kuin yläjuoksulla. Ämmäkosken alapuoli on monien suosiossa. Sen pohjoisrannalta löytyy satojen metrien pituinen alue, jolla saa kalastaa vapaasti. Padon läheisyydessä alue sen sijaan on rauhoitettu. Kajaaninjoesta voi saada monia eri kalalajeja, kuten ahvenia, haukia ja kirjolohta. Kalastajan tulee valita kalastusvälineensä sen mukaan, mitä kalalajia ollaan tavoittelemassa. Esimerkiksi mato-ongella voi saada suuria ahvenia, kun taas perholla voi kokeilla saada kirjolohia.

Suomussalmi tunnetaan Hossanjoesta. Se on loistava paikka saada suuriakin kaloja saaliiksi. Hossanjoki on monen suosikkipaikka, kun puhutaan Kainuun kalastuspaikoista. Hossanjoki on Kiantajärveen laskeva joki, jossa kulkee paljon paikkaa vaihtavia kaloja. Siellä voi kalastaa niin ongella, perholla kuin vieheellä. Perhokalastuksen kohdalla kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä paikoitellen Hossanjoen virtaus on kohtalaisen voimakas. Harjus, hauki ja taimen ovat yleisiä saaliskaloja. Hossanjoella vietetään rauhoitusaikaa, joka kestää syyskuun puolivälistä marraskuun puoliväliin.

Itsenäisesti vai oppaan avulla?

Jää jokaisen kalastajan päätettäväksi, haluaako kalalle lähteä omatoimisesti vai onko järkevämpää lähteä sinne oppaan kanssa. Lähes kaikilla paikkakunnilla järjestetään opastettuja kalastusretkiä paikkakunnan parhaille kalavesille. Sotkamossa ja Vuokatissa esimerkiksi Go Vuokatti järjestää erilaisia ryhmäohjelmia. Hyrynsalmella taas Ukkohallan Matkailupalvelut vie kalastajan kohti monenlaisia mielenkiintoisia elämyksiä. Kuhmossa taas Reki-Pertti on erikoistunut kalastusopastukseen. Saatavana on erilaisia retkiä aina lyhyistä kalastuksista pidempiin reissuihin. Kalastaa voi niin järven jäällä tai kesällä joko rannalta tai veneestä käsin. Retket ovat räätälöitävissä retkelle osallistujan mukaan.

Matkusta Kainuuseen

Kainuun maakunta sijaitsee Itä-Suomessa. Sen maakuntakeskus on Kajaani ja lisäksi Kainuuseen kuuluu monta muuta väkiluvultaan pienempää kuntaa. Vaikka Kainuun maakuntalaulu on Nälkämaan laulu ja vaikka Kainuuta pidetään tylsyyden tyyssijana, on asialla myös toinen puoli. Oikeasti Kainuussa on runsaasti tekemistä ja nähtävää. Sieltä löytyy myös vetonauloja, jotka vetävät matkailijoita tehokkaasti puoleensa. Yksi tällaisista on Vuokatti, joka löytyy aivan Sotkamon vierestä.

Vuokatti on mielenkiintoinen matkailukohde, sillä vaikka se on kohtalaisen pieni paikkakunta, sieltä löytyy runsaasti tekemistä. Vuokatissa on Suomen ensimmäinen hiihtoputki, jossa pääsee harrastamaan murtomaahiihtoa vuoden ympäri. Sen lisäksi sieltä löytyvät Vuokatinrinteet, jotka palvelevat niin laskettelijoita kuin lumilautailijoita. Kohde on siis erikoistunut talvilajeihin, mutta siellä on nähtävää myös kesäisin. Kauniit maisemat Vuokatinvaaran päältä saavat jokaisen takuulla haukkomaan henkeään.

Matkustaminen Kainuuseen

Kainuu sijaitsee hyvien yhteyksien päässä sen osalta, etttä sinne on melkein yhtä lyhyt matka niin pohjoisimmasta Lapista kuin Hangostakin. Monet lähtevät matkaan autolla. Omalla autolla kulkeminen tuo vapautta ja antaa mahdollisuuden suunnitella reitin omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. Matkan varrella voi nimittäin yöpyä jossakin ennen kuin saapuu hurmaavaan Kainuuseen. Oma auto on kätevä myös siinä mielessä, että sillä voi kulkea helposti paikasta toiseen ja vaikka vaihtaa paikkakuntaa Kainuun sisällä.

Jos oma auto ei tule kysymykseen, voi Kainuuseen myös lentää Helsingistä. Helsinki-Kajaani-reittiä operoi Finnair ja matka kestää ainoastaan alle tunnin. Lennon keskimääräinen hinta on noin 100–200 euron luokkaa yhdeltä aikuiselta. Kajaanin lentoasemalta voi jatkaa matkaa eteenpäin joko taksilla tai bussilla. Taksi on hyvä tilata etukäteen, sillä taksit eivät yleensä päivystä lentoasemalla. Kyseessä on pieni lentoasema, jonne saapuu lentoja vain muutaman kerran päivässä.

Kainuun voi saavuttaa myös junalla. Reitit Helsingistä Kolariin kulkevat Kajaanin kautta. Kajaani on siis pysähdyspaikka myös silloin, kun kuljetaan junalla. Kajaanista sen sijaan voi matkustaa junalla eteenpäin Paltamoon, jos se on matkan päätepysäkki. Junaa ei tarvitse yleensä edes vaihtaa, jos kyseessä on pohjoiseen asti menevä juna. Bussit liikennöivät juna-asemalta moneen suuntaan, joten Kainuu on tavoitettavissa helposti.

Myös bussilla on mahdollista matkustaa Kainuuseen. Jos matkaan lähdetään etelästä tai pohjoisesta, kuljetaan pitkän matkan busseilla, jotka pysähtyvät useimmiten Kajaanissa. Joskus bussit voivat tehdä pysähdyksiä myös Paltamossa sekä Sotkamossa. Parhaiten itselleen sopivan reitin voi löytää etsimällä tietoa netistä. Jos bussilla lähdetään matkaan esimerkiksi Helsingistä, kannattaa varautua pitkään matkustusaikaan. Esimerkiksi matkustusaika Helsingistä Kajaaniin voi venyä helposti kahdeksaan tuntiin. Matkustamiseen menee siis koko päivä, mutta niin menee myös omalla autolla kuljettaessa.

Kainuun paikkakuntien parhaat palat

Kainuussa on yhteensä kahdeksan kuntaa. Kaksi niistä on kaupunkeja ja muut ovat kyliä. Kaupunkeihin kuuluvat Kajaani ja Kuhmo. Kajaani on samalla Kainuun suurin kaupunki. Sen suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluvat Kajaanin linnanrauniot. Kaupunki on muutenkin täynnä historiaa, mutta samalla myös kulttuuria. Kajaaniin voi lähteä katsomaan vaikkapa teatteriesityksiä tai kuuntelemaan musiikkia. Sen lisäksi Kajaanista löytyvät Kainuun parhaat ostosmahdollisuudet, jotka kannattaa hyödyntää siellä päin liikuttaessa.

Kuhmo taas on pienempi kaupunki aivan itärajalla. Se panostaa eniten luontomatkailuun. Kuhmoon voikin matkata tarkkailemaan karhuja. Metsään rakennetut majapaikat mahdollistavat karhujen katselemisen niiden oikeassa elinympäristössä. Samalla retkellä metsässä voi nähdä myös monia muita villieläimiä. Kuhmo on oikea eläinystävän paratiisi, sillä sieltä löytyy niin paljon eläimellistä tekemistä.

Hyrynsalmi taas on tunnettu vuosittaisista Suopotkupallon MM-kisoistaan. Niiden aikaan Hyrynsalmelle saapuu suuri joukko niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia suopotkupallon pelaajia. Hyrynsalmen Ukkohallasta löytyy myös Suomen pisin cablewakeboard-rata, jossa on järjestetty kerran myös lajin EM-kilpailut. Patikoijille Hyrynsalmella on UKK-reitti, joka esittelee joitakin Suomen kauneimmista maisemista. Hyrynsalmi sopii siis urheilusta ja luonnossa liikkumisesta pitäville.

Sotkamo taas tunnetaan vieressä olevasta Vuokatista. Sotkamo-Vuokatti on erinomainen kohde urheilla ja harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Sen lisäksi sieltä löytyy myös Katinkullan kylpylä, jossa voi nauttia poreista ympäri vuoden. Katinkullasta löytyy myös keilaamista, tennistä ja squashia, joten se on monipuolinen paikka harrastaa. Myös golfkentät ovat pelaajien käytössä kesäisin.

Suomussalmi on historian ystävän valinta. Suomussalmella käytiin talvisodan suurtaistelut. Raatteentie on yhä tänä päivänä iso osa suomalaista historiaa. Jokainen kannattaa käydä Raatteentien taistelupaikalla sekä sotamuseossa. Siellä historian lehtien havinan voi tuntea yhä tänä päivänä. Talvisodan päämuistomerkki on Alvar Aallon suunnittelema Liekki. Se sijaitsee Suomussalmen kirkonkylällä ja on myös näkemisen arvoinen luomus.

Muita Kainuun kuntia ovat Paltamo, Puolanka ja Ristijärvi. Nämä kolme kuuluvat Kainuun pienimpiin kyliin, joissa ei sinällään ole nähtävyyksiä. Sen sijaan näissä kaikissa voi esimerkiksi harrastaa kalastusta. Kainuussa on nimittäin runsaasti hyviä kalavesiä. Puolanka tunnetaan myös Pessimismipäivistään, jolloin mikään ei ole hyvin. Niillä voi käydä viihdyttämässä itseään ja katsomassa vaikka hupaisia kesäteatteriesityksiä.